Papukaijan päivä
Itellä piti olla vapaa viikonloppu kalastuksesta, mutta kun edellinenkin jo oli, takaraivossa nyki koko ajan paheneva kuumotus kalaanpääsystä. Hallitus oli vähän eri mieltä, mutta lupa heltisi kunhan olisi jo iltapäivästä takaisin… Aamulla kerrankin ajoissa ylös ja nokka kohti merta, edessä olisi ensimmäinen jerkkireissu ihan yksikseen. Päätin kalastaa yhden sivutuulessa olevan pitkän reunan tarkasti loppuun saakka, mutta parin kilometrin rekaus antoi vain pari satunnaista kalaa sieltä täältä, kaikki vielä eri jerkeillä ja väreillä. Pieni maiseman vaihto ja vaihteeksi lahteen sisään. Heti suulta pari hajakalaa, kaloja tuntui olevan mutta ei useampia samassa kolossa. Pikkuhiljaa sisemmäksi lahteen ja siiman päähän vaihtui omatekele papukaija, taisi olla toka heitto kun siimaa värähtää ja siirtyy 5m puskan sisälle. Kala prkl, kunnon vastarilla kala väkisin pois puskista, keulakone ajamaan ulospäin ja avonaisemmille vesille vääntämään. Heti kävi selväksi että nyt ei olla peruspuikkarin kanssa tekemisissä. Kala meni ja meni, niin paljon että kerkisi käyttää siiman sekä potkurissa että käynnissä olevassa keulakoneessa. Pikkuhiljaa piti alkaa bogaa kaivelemaan, niin eikös se ollut hukassa prkl! Kassin pohjalta se sitten kuitenkin sattui käteen ja veneen alla möyryävä kala ylös ja boga turvallisesti leukaperiin, huhhuhh.. Ite olin sen verran täpinöissä että vasta jälkikäteen tajusi kuinka lähellä karkuutus kävi. Kala pussiin, ja mitat ylös: 103cm 7,3 kg: Jes! Sitten olikin vuorossa pönöttäminen, mutta kuvaaminen ei sitten ollutkaan ihan simppeliä, ei ole oikea hetki tutustua kameran itselaukaisimeen kun kala pötköttää sylissä… Jotain kuitenkin muistoksi ja pieni hengenvetotauko.
7,3kg 103cm papukaijalla
Jatkoin paikan pommitusta ja kaloja rupesi tippumaan vähän sieltä täältä. Sama kapula jatkoi tositoimissa ja lopulta syönti oli niinkin hurjaa ettei kalakontaktitonta heittoa juuri tullut! Pieni paikan rauhoitustauko ja hetken päästä uusiksi. Lyhyt vippaus rantamatalaan heinien sekaan ja vapa nytkähtää taas voimakkaammin. Joku vähän isompi halusi köydenvetokisaan mukaan. Tämä kuitenkin antautui nopeasti ja mitat pääsin ottamaan vähän vähemmällä sähläyksellä: 6,4kg 97cm. Kuvaaminen ei kuitenkaan ollut yhtään helpottunut… Kalantulo jatkui ja välillä oli hauki enemmän ilmassa kuin vedessä. Yksi riitapukari aiheutti vähän päänvaivaa kun veneen vierellä onnistui hyppäämään juuri sopivasti niin että sai jerkin koukut ursuitin hihasta läpi. Siinä sitten vähän arvottin kumpi pääsee ensin irti… Onneksi olin tämän kauhuskenaarion ennakoinut hetki sitten ja lytistänyt koukuista väkäset. Sen verran oli ohjelmaa että kellon seuraaminen vähän pääsi jäämään. Vilkaisu kelloon ja tyly tuomio: se sitten siitä ajoissa kotiinpalaamisesta… Hämäräkin alkoi tehdä jo tuloaan, joten kamat kasaan ja kohti kotia.
6,4kg 97cm papukaijalla
Kappaleita taisi tulla noin 30 ja saman verran tapahtumia päälle, saas nähdä koska pääsee tuollaista syöntiä uudestaan todistamaan. Syksyn aiemmat viisi jerkkireissua ei ole antaneet juuri aihetta hurraahuutoihin joten kevyt apina pois selästä… En tiedä oliko kohtalon ivaa, mutta oli eka kerta kun savagen MP PRO keppi oli tositoimissa. Nimi täsmää käyttäjään ja yhteinen taival aloitettiin varsin mukavalla tavalla joten luulen että työsuhteen voi näillä spekseillä vakinaistaa samantien.
pahis
